Entinen emäntäkoulu

 

Runni-nimi tulee ruotsinkielen sanasta Brunn = lähde.

Kersantti Magnus Fredrik Pohlin omistama tila testamentattiin v. 1786

Iisalmen pitäjälle köyhien lasten koulun perustamiseksi Runnin tilalle.

Testamentti kuitenkin riideltiin rikki.

 

Runnin alue nousi tilan rinnalla loistoonsa 1801, kun kenraalimajuri paroni Simon Wilhelm Carpelan Ruotsin kuninkaan armollisella mandaatilla sai yhden manttaalin suuruisen maa-alueen palkkioksi valtakunnalle tehdyistä palveluksista.

 

Kartanon alue koki loistokkaita aikoja lukuisten kartanonisäntien kestitessä säätyläisiä ja tavallisen kansan juhliessa alueella juhannusta keskikesällä.

 

Runnin Kartanonmäki on entinen Runnin emäntäkoulu (perustettu huhtikuussa 1956). Emäntäkoulun toiminta lopetettiin 1990-luvulla.

 

Nykyiset omistajat ovat tehneet muutostöitä vastaamaan palvelukodin tarpeita. Muutostöissä on mm. parannettu ilmastointia ja paloturvallisuutta sekä yleistä turvallisuutta (esim. kameravalvonta). Hoitokodin takana on turvallinen sisäpiha.

 

 

 

 

 

 

Runnin taajama on Haapajärven kylässä,

polveilevan Kiurujoen etelärannalla.

 

Restauroitu, liki 70 vuotta suljettuna ollut Saarikosken kanava puusulkulkuineen on avattu jälleen liikenteelle. Saarikoski liittyy Museoviraston restauroimien ruukkien muodostamaan nähtävyysverkostoon Pohjois-Savossa ja on jatkoa viraston puusulkurestauroinneille, joita on tehty Ilomantsin Möhkössä ja Suonenjoen Kuivataipaleella.

 

Saarikosken sulkukanava rakennettiin 1903-1905. Kanava palveli Kiuruveden väylän matkustaja- ja tavaraliikennettä. Parhaimmillaan kanavaa käytti noin 38 alusta päivässä. Vuonna 1923 avattu Iisalmi-Ylivieska -rataosuus romahdutti vesiliikenteen reitillä ja kanava suljettiin 1932. Runnin seisake rakennettiin lähelle kylpylää.

Lähde: Museovirasto

Runnin Kartanonmäki Oy  •  Runnintie 462  •  74595 RUNNI  •  toimisto 0207 920 480  •  fax 0207 920 489